Thursday, November 26, 2015

Pahoinvointi: mikä pahoinvointi?

Joka jätkälle nämä lääkkeet.

Eli: aiempi Granisetron vs. deksametasonilla tehostettu Aloxi. Vaikutusero on sama kuin vertaisi USB-pöytätuuletinta ja suihkumoottoria jälkipoltto päällä. Energiaa riittää kortisonin vuoksi hienosti ja pahoinvointisuus on ollut käytännössä olematonta. Ainakin ensimmäiset 24 h tiputuksesta.

Sairaalasta päästiin kotiin siinä ennen viittä iltapäivällä, jonka jälkeen käväisin kaupassa tekemässä ruokaostokset, tulin kotio, kokkailin koko porukalle ruoat ja sitä rataa. Syöminkien jälkeen kun olo oli ylensyönnistä ja suolan suuresta määrästä hieman päässyt palautumaan oli aika lähteä vielä pienelle kävelylenkille nuorison kanssa. Illalla alkoi väsy tulemaan klo 22 maissa, mutta eihän se uni enää sänkyyn siirtymisen jälkeen maistunut. Viiden tunnin yöunet päättyivät klo 6, aamuväsy oli olematon.

Kortisonia voin ottaa 3 vrk ajan tarpeen mukaan pikkuisen lisää; alkuannos eilen oli ennen tiputusta 12 mg ja nyt on syötävissä 1,5 mg tabletteja max. 1-3 x 3 kpl / pv. Tänään en moista ole ottanut ja virtaa riittää kivasti ilmankin. Seuraillaan tilannetta. Töissä olen käynyt normaalisti, mitä nyt eilen tuli vähän lyhempi työpäivä johtuen tiputusaikataulusta. Ehkä parin viikon päästä menen sen verran aikaisemmin töihin, ettei päivä lyhene senkään vertaa.

Raskaammassa, isoja lihaksia vaativissa ponnistuksissa on hieman näkynyt puhallutusta, mutta niin mietona, että normaali krapula on dekadiluokkaa karmeampi. Ja eihän kenelläkään nykypäivänä edes krapulaa koskaan ole, joten vertaus on lähinnä teoreettinen.

Askelmittari sanoo päivän saldoksi tähän mennessä 7086 askelta. Illan mittaan vielä muutama tuhat kun kertyisi, olisi hyvä mieli.

No comments:

Post a Comment